Toinen päivä takana, jotain jo osasin tehdäkin, mutta alkaa menemään kielet jo sekaisin. En aina edes tajunnut, että olin kesken lauseen ruvennut puhumaan suomea, kunnes hoitaja sanoi: sorry..?

KuMuu-mallista ei täällä puhuta, mutta miten hoitajat kohtelevat, kuuntelevat, ottavat asukkaan huomioon ym, niin se on juuri sitä parhaimmillaan. Asukkaalle annetaan aikaa herätä, jäädään vierelle laulamaan, annetaan lounaaksi suklaakeksejä, jos edes sitten söisi jotain, pelataan, laitetaan musiikkia, halataan...kerta kaikkiaan niin kaunista ja ystävällistä kohtelua.

Juttelin erään keikkatyöläisen kanssa ja kun kehuin hoitajia, niin hän sanoi, että ikävä kyllä kaikkialla ei ole aivan samanlaista ja meitä hoitajiahan on moneen junaan...

Vierailin heidän lääkevarastossaan (lääkkeet kuuluvat asukkaan hoitomaksuun) ja aika paljon samoja lääkkeitä löytyy heidän hyllystään, kun mitä me käytämme.